KristinaKalliojarvi "Nyt kun olet saanut pääsi seinästä läpi, mitä aiot tehdä naapurisellissä?"

Sadan vuoden salaus

1990-luvun pankkikriisi ja sen synkät taustat ja vielä synkemmät seuraukset eivät lakkaa puhuttamasta. Eikä  niiden pidäkään  lakata, sillä mitään ei ole ratkaistu, ennekuin se on ratkaistu oikein. Uutta tietokin tulee esiin koko ajan, kiitos vaivojaan säästelemättömien tutkijoiden työn.

Ainakin ne suomalaiset, jotka tuolloin olivat aikuisiässä muistavat varmasti, miten roskapankki Arsenaliin kipatut ongelmaluotot myytiin pilkkahintaan Norjalaiselle Aktiv Hansa riskisijoitusyhtiölle. Ja sitä myöden myös poloiset velalliset, joista suurin osa oli konkurssiin ajettuja yrittäjiä,  käytännöllisesti katsoen elinikäiseen velkavankeuteen.
Siitä lähtien on keskustelua käyty tuon kaupan laillisuudesta. Sen järkevyydessä tai oikeudenmukaisuudesta kun ei ole edes mitään keskusteltavaa. Ruotsissa toimittiin tuolloin toisin. Pankkien sijasta Ruotsin valtio pelasti yrittäjät. Tämän johdosta Ruotsi pääsi lamasta yli huomattavasti Suomea nopeammin, eikä myöskään vajonnut sellaiseen suurtyöttömyyteen, kuin mihin nämä väärät ratkaisut Suomen veivät. Suurtyöttömyyden, josta Suomi ei ole sittemmin, edes nousukauden aikana, päässyt eroon.

Tuolla 5%:n osuudella luottojen arvosta, josta Aktiv Hansan kanssa sovittiin kauppahinnaksi, olisivat velalliset ilomielin lunastaneet itsensä vapaiksi velkaorjuudestaan ja siirtyneet takaisin tuottaviksi kansalaisiksi, ja ainakin osa  jopa työllistäjiksi. Sen sijaan tehdyllä ratkaisulla heidät siirrettiin pysyvästi yhteikunnan marginaaliin.

Koko kuvion järjettömyys ja siihen liittyvät hämäräperäisyydet ovat sittemmin poikineet paljon, enemmän tai vähemmän perusteltuja, huhuja ja arvailuja. Esimerkiksi:  on kiertänyt huhu, että Arsenalin velkakirjat ja niiden tuotto olisivat bulvaanina toimineen Aktiv Hansan kautta päätyneet kartuttamaan hyvinkin tunnetun suomalaisen tahon varallisuutta. Ilmeisesti kiitoksena valtiovallan saamista palveluksista.  Tuollaisen epäilyksen syntyminen on hyvin ymmärrettävä, kun katsoo kuinka selkeästi tehty sopimus takaa ostajan edut ja jättää Suomen valtion käytännöllisesti katsoen nuolemaan näppejään.

Näiden asioiden lisäselvittelyssä ovat nyt suomen lähihistorian ja pankkikriisin  tutkijat törmänneet hyvin hämmentävään muuriin. Kaikki Valtion vakuusrahaston toimintaa liittyvät asiakirjat, joihin siis kuuluu myös  Arsenalin myynti Aktiv Hansalle, on julistettu salaisiksi sadaksi vuodeksi. Luitte aivan oikein: sadaksi vuodeksi.

Nyt on syytä kysyä, miten näin voitu menetellä ja millaisia perusteluja tälläiselle salailulle on esittää. Ilmeisesti voidaanperustellusti  olettaa peitettävänä olevan todella vakavia rikoksia, kun ei vähempi varoaika  riitä. Valtion puolella kaupan hyväksyneiden nimet meillä on tiedossa: ministeri Suvi-Anne Siimes, joka allekirjoitti kaupan, Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Eva Biaudet, Sauli Niinistö, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä ja Erkki Tuomioja, jotka talouspoliittisen valiokunnan jäseninä hyväksyivät  kaupan. Ja tuolloinen eduskunta, joka ilmeisesti tietäen kaupan laittomuuden, kuitenkin päätti antaa sille siunauksensa.  Taustalla toimineista voimme esittää vain valistuneita arvauksia. Ainakin, jos tyydymme siihen, että viimeiset tätä pankkien ja päättäjien yhdessä junailemaa omaisuusmassojen uudellenjärjestelyä ja yrittäjien joukkotuhontaa koskevat asiakirjat saadaan kansalaisten luettaviksi vuonna 2106. Ja tyydymme myös siihen, ettei Suomi, millään kriteereillä arvioituna, ole oikeusvaltio.

(Julkaistu alunperin 9.10. Waltamediassa )


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Silloin suoritettiin "omaisuuden uusjako" ja nyt on Euroopanlaajuinen uusintakierros..

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Olikohan Nallella omistusta Hansassa ?

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Enpä tiedä, mutta muistaakseni Wahlroos ja Wegelius ovat sukulaisia keskenään (?)

Tässä luetteloa noista lama-ajan "vaikuttajista":

http://pankkikriisi.blogspot.fi/2008/11/pankin-toi...

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Tuskinpa nykyhallitustakaan kiinnostaa salauksen purkaminen - näyttää siltä, että tavoite on rakentaa lisäesteitä avoimuudelle ja harmaan talouden tutkinnalle. Ei hyvältä näytä:(

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Millä perusteella ne asiakirjat on julistettu salaisiksi?

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi

Margareta, tuo onkin se tuhannen taalan kysymys. Ja juuri se, mihin pitäisi vaatia vastausta. Mieluiten niin, että asianomaiset vastaisivat suorassa lähetyksessä. Vaikken kidutuksen kannattaja olekaan, niin tässä tapauksessa katselisin mielelläni, kun ihmiset kiemurtelevat tuskissaan.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Minulla on tällä hetkellä edessäni yksi Valtion vakuusrahastoon (pankkien pelastamiseen) liittyvä salaaminen eli se sisältää julkisuuslainsäädännön perusteella salassapidettäviä yksityisyyden suojaan liittyviä tietoja.

Mitään lainkohtaa ei mainita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eikö lain mukaan salausta tarvitse perustella?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Arkistotiedoissa ei ilmeisesti tarvitse, mutta jos joku pyytää niitä, pitää salaamispäätöksessä kertoa, minkä julkisuuslainkohdan mukaan ne salataan.

antti valtasaari

Entäs Mauno Koivisto? Asiahan liittyy selvästi ns Koiviston konklaaviin:

http://www.promerit.net/2015/01/koiviston-konklaavi/

Se, että aina pankit pelastetaan eikä koskaan velallisia tai edes (pien)yrityksiä, johtuu varmaankin siitä, että kansantaloudet ovat liian sidoksissa pankkien, erityisesti muutamien suurpankkien, liikevoittoon. Joku Kreikka ei merkitse mitään jatkossakaan, mutta jos Lehmäveljesten lisäksi pari muutakin isoa pankkia olisi v 2008 kupsahtanut, samaan kuoppaan olisi mennyt koko muukin maailmantalous.

Toimituksen poiminnat